Tradeka ja Restel panostavat viestinnän luottamuksellisuuteen
Tradeka ja Restel Oy haluavat turvata viestinnän luottamuksellisuuden sekä asiakkaiden perustietojen käsittelyssä että erilaisille sidosryhmille tapahtuvassa viestinnässä.
Tietosuojan merkitys korostuu paljon asiakastietoja käsittelevien yritysten viestinnässä ja esimerkiksi yrityksen sopimusten tai taloudellisen informaation käsittelyssä. Yrityskulttuuri ja yrityksen johto toimivat esimerkkinä myös siinä, miten vakavasti yrityksessä tietosuojaan suhtaudutaan. Tradekan turvallisuudesta vastaava johtaja Harri Uusitalo kertoo, että tarve sähköpostiliikenteen turvaamiselle on Tradekassa tiedostettu jo pitkään, mutta tilanne on kulminoitunut ongelmaan käytettävyydestä. Hän kertoo nähneensä vuosien varrella monenlaisia ratkaisuja, joista mikään ei ole ollut kyllin helposti implementoitavissa sekä omaan että viestejä vastaanottavan organisaation rutiiniksi.
Helppokäyttöisyys haussa
- Ongelma on ollut hyvin konkreettinen, Uusitalo sanoo. - Jos sähköpostin salaus tai salatun viestin vastaanottaminen vaatii käyttäjältä erityistä osaamista tai ajan käyttöä, on selvää, että ajan myötä turvallisesta käytännöstä lipsutaan, hän sanoo. Sähköpostin käyttäjiä Tradekassa ja Restelissä Uusitalo arvioi olevan yhteensä parituhatta. Deltagon Groupin toimittaman keskitetyn D3 -sähköpostin salausratkaisun asennus sujui hänen mukaansa hallitusti. Sähköpostin lähettäjän tai vastaanottajan päässä ei asennuksia vaadittu.
Restelin tietohallintopäällikkö Kai Nurmi kertoo, että D3 -järjestelmä on otettu onnistuneesti käyttöön sekä Tradekassa että Restelissä. - Ohjelman käyttöönotto ei vaatinut koulutusta, vaan oli organisaatiossamme lähinnä vain tiedottamiskysymys. Ratkaisun on myös todettu toimivan. Positiivista palautetta on tullut sekä omasta että vastaanottajan päästä, Nurmi sanoo.
Riskit tiedostetaan, mutta niihin ei puututa
Tietoturvasta on julkisuudessa keskusteltu paljon ja käyttäjien tietoisuus onkin tänä päivänä aivan toisella tasolla kuin vielä muutama vuosi sitten. Deltagonin vuonna 2007 ylimmälle johdolle teettämän tutkimuksen mukaan salaamatonta sähköpostia lähetellään Suomessa varsin yleisesti. Salauksen tarvetta piti tarpeellisena 80 prosenttia tutkimukseen vastanneista 552 ylimmän johdon edustajasta, mutta vain 16 prosenttia sanoi käytössään olevan luottamuksellisen sähköpostinratkaisun. Vastanneista 62 prosenttia piti sähköpostia sopivana luottamuksellisen tiedon välittämiseen. Tutkimukseen vastanneista lähes kaksi kolmasosaa oli toimitusjohtajia.
